Kesän lopussa

Kesä alkaa olla jo ihan lopussa. 

Vielä on vähän lämmintä ja aurinkokin paistaa. 

Mutta ajatukset kääntyvät jo väistämättä syksyn suuntaan.

Mukaviin syksyisiin puuhiin ja suunnitelmiin. 
Myös talven varalle varustautumiseen.

Hyvää uuden viikon alkua!

Ihmeellinen luonto

Peltomaisemat kylpivät elokuisen ilta-auringon valossa 

kun muuan petolintu alkoi saalistuskierroksen. 

Se lensi kärsivällisesti kierrellen ja kaarrellen keltaisena hehkuvan pellon yllä 

etsien pahaa aavistamatonta pikkueläintä. 

Langalla istuvat kottaraiset eivät siitä piitanneet, eikä se välittänyt niistä.

Petolintu jäi yhä kiertelemään saaliin toivossa 

kun tämä satunnainen ohikulkija jatkoi matkaansa kotiin päin.

Olisi vaan pitänyt äkkiä vaihtaa pidempi objektiivi kameraan, 

niin ehkä linnun olisi sitten voinut tunnistaakin. 

Nyt jäi lajinmääritys ihan arvailun varaan.

Ruusujen lumoa

Kävin äskettäin katsomassa ruusujen lumoavaa kauneutta 
Helsingin Talvipuutarhan edustan ruusutarhassa. 
On kiva kun siellä voi vaikka ihan pikaisesti piipahtaa 
pienellä virkistävällä ruusutarhakierroksella.

Jospa ensi kesänä sitten tulisi vierailtua muissakin ruusutarhoissa. 
Olisi niin paljon kaikkea kaunista ja kivaa nähtävää.

Pieni kansanlaulu

Vain pieni kansanlaulu 

ja sanoja ei ole ollenkaan. 

Vain pieni kansanlaulu, 

ei sanoja ollenkaan.

Vain tuoksua mintun ja ruusun, 

jota tuuli kantaa tullessaan, 

vain tuoksua mintun ja ruusun 

tuo tuuli tullessaan.

Vain yksinäinen lintu, 

joka synkeällä kedolla valittaa,

vain yksinäinen lintu, 

joka kedolla valittaa.

Vain autius lehtipuissa 

ja sininen rakkauden kryytimaa, 

vain autius lehtipuissa, 

sininen, autio maa. 

(P. Mustapää)

Kaunis ja kiehtova runo, josta on tehty myös kaunis laulu. 
Laulua on kiva hyräillä vaikka kotitöitä tehdessä. 
Vauhdittuu siivouskin paremmin kun miettii hyviä tuoksuja. 

Hyvää viikonvaihdetta!

Ruusuja shabby chic -tyyliin

Suloisia ruusuja ihastuttavaan shabby chic -tyyliin.

Pidän vanhahtavan romanttisesta shabby chic -sisustustyylistä
 ja näistä jo kukkeimman kukintansa ohittaneista ruusuista se tuli heti mieleen. 
Kaiken ei aina tarvitse olla ihan juuri kauneinta ja täydellisintä 
vaan pienet virheet ja epätäydellisyydet voivat olla hyvinkin kiinnostavia.

Pyhän Laurin kirkko

Pyhän Laurin harmaakivikirkko Lohjalla 
on kaunis ja vaikuttava näky lehtevien puiden lomassa.
Keskiaikainen, 1400- ja 1500-lukujen taitteessa valmistunut kirkko 
on kolmanneksi suurin Suomen keskiaikaisista kirkoista. 
Vain Turun tuomiokirkko ja Naantalin luostarikirkko ovat suurempia.

Pyhän Laurin eli Laurentinuksen mukaan nimettyjä kirkkoja on Suomessa useita. 
Lohjan lisäksi on ainakin Vantaalla sekä Janakkalassa.

Kuvasin vain ulkopuolella, sillä sisällä oli tilaisuus menossa. 
Sisätilat on kyllä myös upeaa nähtävää vanhoine maalauksineen.

Jäin miettimään, että keitähän mahdettiin tarkoittaa viidennen kuvan 
unhotetuille lohjalaisille omistetussa muistomerkissä. 
Se oli jotenkin hyvin surumielistä.

Niinpä ollaankin taas jo elokuussa. 
Toivotan kuulakkaita päiviä ja tunnelmallisia myöhäiskesän iltoja!