Syyskuu vuonna 2016
oli punaisten auringonlaskujen ja pihlajanmarjojen.
Sinä syksynä pihlajat olivat täynnä marjoja.
Vuoden 2017 syyskuu
oli auringonkukkien ja lempeän värisen ruskan.
Tänä vuonna 2018
en ole oikein päässyt syksyyn mukaan.
Juuri äsken vielä yritin kuvata kukintaansa lopettelevia kukkia.
Kesää ja lämpöä on riittänyt niin pitkälle,
että vasta nyt olen havahtunut syksyn tuloon.
Tuntuu pitkästä aikaa piristävältä katsella tuulessa huojuvia puita.
Tuntuu pitkästä aikaa piristävältä katsella tuulessa huojuvia puita.
Olen niin kaivannut raikkaita tuulia ja sateen ropinaa.
Olen kaivannut myös talvi- eli normaaliaikaa.
Vielä jokunen viikko, niin kellot voi siirtää tunnilla taaksepäin
ja toivottavasti siihen ne sitten saa jättääkin.
Ei tule yhtään ikävä hyytävän kylmiä aamuja,
joihin on pitänyt herätä ihan liian aikaisin.
Hyvää keskiviikkoa!
Olen kaivannut myös talvi- eli normaaliaikaa.
Vielä jokunen viikko, niin kellot voi siirtää tunnilla taaksepäin
ja toivottavasti siihen ne sitten saa jättääkin.
Ei tule yhtään ikävä hyytävän kylmiä aamuja,
joihin on pitänyt herätä ihan liian aikaisin.
Hyvää keskiviikkoa!